perjantai 19. joulukuuta 2014

Ookko kunnos? -hanke kiittää

Projektit alkavat ja päättyvät ja usein sen aikaväli on varsin lyhyt tulosten esille tuontiin. Onnistuneen hankkeen vaikutuksia saatetaan huomata vuosiakin hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeen aikana saatu tietotaito, osaaminen ja turvaverkostot saattavat näkyä tilan toiminnassa vasta vuosia myöhemmin. Sekä viljelijöiltä että yhteistyökumppaneilta saatu palaute on ollut positiivista. Hanke on tarjonnut monipuolista koulutusta ja tilaisuuksia tilan luopujista jatkajiin huomioiden myös perhe kokonaisuudessa. Tarjonnassa on ollut ammattiasiasta hieman kevyempään ja rennompaan virkistäytymiseen.
 
Ookko kunnos II oli jatkoa ”Ookko kunnos?” Maatilayrittäjien hyvinvointihankkeelle. Hanke tarjosi maatilayrittäjille koulutuksia ja vertaistukea hyvinvointiasioihin isoissa tapahtumissa ja pienryhmissä. Perustana kysymys; ”Maatilayrittäjä, mitä sinulle kuuluu tänään? Ookko kunnos?”

Hyvinvointiin panostettiin Ookko kunnos-hankkeiden osalta viisi vuotta, mutta maailma ei ole vielä valmis ja työtä on edelleen tehtävä. Uusia innostavia menetelmiä ja yhteistyötapoja on kehitettävä saadaksemme maatilayrittäjistä yhä suurempi joukko mukaan panostamaan tärkeimpään tuotantopanokseen, itseensä.
 Yhteenveto Ookko kunnos ? II -hankkeen toiminnasta

Ookko kunnos? -hankkeen julkaisu


Työ maatilayrittäjien hyvinvoinnin edistämiseksi maatilayrittäjien ja sidosryhmien kanssa on ollut mieluisaa sekä palkitsevaa. Ookko kunnos tiimi kiittää kaikkia hankkeen toiminnassa ja tilaisuuksissa mukana olleita.

Rauhallista Joulua & Menestystä Vuodella 2015

tiistai 14. lokakuuta 2014

Säädösviidakosta arkijärkiseen viranomaistoimintaan

Päivän teema syvensi syyskuussa Seinäjoella järjestettyä Viljelijäkuulemista, jossa nostettiin byrokratian epäkohtia esille. MTK Etelä-Pohjanmaa toiminnanjohtaja Yrjö Ojaniemi avasi tilaisuuden ja totesi avauspuheessaan, MTK- tekevän töitä valtakunnallisesti, että tarkastustilanteet saadaan sujumaan yrittäjien näkökulmasta asiallisesti.  Tarkastajien tilakohtainen asiantuntemus tulisi olla riittävä, näin vältytään monilta väärinkäsityksiltä. Ojaniemi totesi yksi vakiopuheenaiheista olevan digipinta-alojen muutokset ja eläintenpitoon liittyvät aiheet.

Päivän paneelissa tartuttiin ajankohtiasiin aiheisiin ja kysymyksiä sekä keskustelua syntyi vilkkaasti. Asioista keskusteltiin hyvässä hengessä ja otettiin esille monta näkökulmaa maatiloilla tapahtuvista tarkastutilenteista. Tällaiset keskustelut ovat tärkeitä -puhutaan asioista rehellisesti ja luodaan ymmärrystä viljelijän ja viranomaisen välille maatilojen tarkastustilanteissa. Panelistena toimivat:

Marja-Leena Laakso; puheenjohtaja MTK sosiaalivaliokunta
Helena Koskentalo, tarkastuseläinlääkäri
Asko Ojala, maatilayrittäjä
Lauri Pakka, lakimies Maanomistajien arviointikeskus
Ari Perämäki, Ely-Keskuksen tarkastuspäällikkö
Marja Aurala, maatilayrittäjä
Anne Annala, työterveyshoitaja

 
Kysymyksiä ja näkökulmia:
Mitä byrokratia tekee ihmiselle? Voidaanko byrokratiataakan aiheuttamia hyvinvointivaikutuksia mitata jotenkin?

Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että tarkastukset lannistavat viljelijöitä. Tarkastusten tarkoitus ei ole aiheuttaa pelkoa ja paniikkia, mutta ihmisillä on taipumus suhtautua tilanteeseen tunteella. Byrokratiaa voisi tarkatella myös siitä näkökulmasta että se suojelee ja tekee toiminnasta oikeudenmukaista, kaikilla on samat säännöt ja valvonnat pitävät huolen siitä, että kaikki noudattavat sääntöjä.

Pohdittiin myös sitä mitä eroa on säädösten tulkinnassa ja käytännössä ennen ja nykyään. Aiemmin punaisena lankana käytännön tulkinnassa oli se mihin säännöksellä pyritään.  Siitä näkökulmasta on tulkittu onko toiminta ollut sellaista, että säännöksellä pyritty tarkoitus on toteutunut. Nykyään ei tulkinnan lähtökohta se mihin säädoksellä pyritään, vaan yksiviivaisesti määrätään miten asian on oltava.

Ihmeteltiin myös ääneen sitä, mistä johtuu ettei laki ole enää ihmisen hyväksi vaan vastaan?

Olisiko tarvetta saada pykäliin liikkumavaraa? Toisaalta mitä isompaan tasapuolisuuteen pyritään sitä enemmän tulee säädöksiä, pykäliä ja valvontaa.

Asioiden käsittely on myös nykyään negatiivista. Hyvät asiat on hukkuneet, se mikä ennen oli mahdollista on nyt pakko.

Verrattiin tilatarkastusta myös auton katsastukseen. Kun menet katsastamaan tuliterää uutta autoa ensikertaa ei paljoa jännitä kun tiedät sen olevan kunnossa. Toisin kun mennään katsastamaan kolmenkymmenen vuoden vanhaa ropposta, on aina jännitys ja stressi siitä että mitä vikaa löytyy.
Asia kiteytettiin viljelijän kohdalle seuraavasti; viljelijän elämä on kuin vierailua vanhan toyotan kanssa katsastuskonttorilla kerran kuussa sillä erotuksella että auton katsastuksessa on mahdollisuus kuukauden ajan korjata auto kuntoon.

Panelistit olivat yhtä mieltä myös siitä, että tilatarkastuksia tehtäessä on kunnioitettava sitä, että mennään toisen kotiin. Ongelmaksi koetaan vaitiolovelvollisuus joka estää viranomaista kertomasta työterveyshuoltoon tilalla olevista ongelmista. Yrittäjä itse on kuitenkin tärkein yrityksen voimavara

Tarkastajat eivät lähtökohtaisesti lähde etsimään virheitä. Keskustelu herätti kysymyksen; olisko tiedotuksen paikka tarkentaa mitä tarkastukset tiloilla tarkoittavat?

Panelistien lyhyet loppukommentit:
Tarkastuseläinlääkäri; ajattelen kokonaisuutta. Eläimille riittävä vesi, ravinto, puhdas makuupaikka. Muu on ekstraa, jos puutteita havaitaan, niin keskitytään suunnittelemaan korjaukset ja aikataulu sille.
 
Viljelijä; hallinnon, viranomaisten sekä asiat tilatasolla tulisi nähdä kokonaisuutena.
 
Lakimies; kokonaisuuden hallinta, virkamiesten pitää tuntea maasto jossa viljelijä toimii ja viljelijän on hyvä tuntea virkamiehen maasto. Tarkastuksessa, kun tulee näyttötilanne olisi hyvä että viljelijän ei tarvitse olla yksin vaan mukana olisi asiantuntija joka katsoo tilanteen ulkopuolisen silmin, se auttaisi tilanteen havannoinnissa.
 
ELY:n tarkastajien näkökulmasta; haasteellisimmat tilanteet tarkastajien näkökulmasta eläintenhoitoon liittyvät- sekä pinta-asiat.
 
Viljelijä; sikataloudessa sekä yleisesti tilanpidossa ei yrittäjällä ole varaa jättää eläimiä huonolle hoidolle. Taustalla usein muita ongelmia jotka siihen johtaneet.
 
Työterveyshoitaja; positiivista on huomata, että muutosta on tulossa, asioihin on puututtu. Syksyn aikana järjestetty Seinäjoella viljelijöiden kuulemistilaisuus ja tänään tämä. Juuri tällaista keskustelua tarvitaan

Iltapäivällä oli vuorossa asiaa stressitekijöiden tunnistamisesta. Psykoterapeutti Anne Mäki kiteytti maatilan vuosikellon, tammikuusta maaliskuuhun työstetään veroilmoitusta. Kun veroilmoitus alkaa valmistua on vuorossa tukipaperit ja sen jälkeen odotellaan tarkastajia jolloin selviää onko maailma kutistunut kun tarkastetaan pinta-alat.
 
Maataloudessa kuten muuallakin mikään ei ole niin varmaa kuin muutos. Maailma muuttuu mutta ihmisen kehon tapa reagoida stressiin ei. Stressi auttoi saamaan saalista tai pakenemaan petoja. Ilman stressitilaa mitään ei toimintaa ei tapahdu ja hyvä työvire vaatii suhteellisen korkean stressitilan. Tämä ei saisi kuitenkaan jatkua liian pitkään, vaan meillä tulisi olla keinoja liian korkean stressitilan katkaisemiseksi. Jatkuva stressi ja kiire alkavat nakertaa kehoa. Hälytyskellot pitäisi soida viimeistään siinä vaiheessa kun puoliso ja läheiset alkaa tuntua henkilkohtaisilta vihamiehiltä, kaikki tuntuu kurjalta eikä mikään huvita.

Pysähdy, kuuntele kehoa. Tutkimusten mukaan kuorolaulu, kökkähenki ja ruotsinkielisuus pitää stressin pois :) Huumorin kukan läsnäolo on erittäin suotavaa. Pohdittiin oikein porukalla keinoja joilla voi lievittää stressiä, liikunta, lukeminen, ystävien tapaaminen. Jokaisen tulisi löytää oma keino kehon ja mielen rauhoittumiselle. Tärkeintä on pitää huolta riittävästä yöunesta.  Aina ei voi olosuhteita muuttaa, mutta kun tekee voitavansa ja parhaansa se usein riittää.



keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Pinkin Valtran matkassa

Viime viikolla Ookko kunnos?II hankkeen puuhanaiset seurasivat pinkkiä Valtraa usealle paikkakunnalle Etelä-Pohjanmaalla. Pohojalaasten olumppialaasten lomassa oli myös muuta hauskaa yhteistoimintaa ja keskustelua vuorovaikutustaidoista ja nuoren tilanpitäjän elämän haasteista yhdessä alueen tuottajien kanssa.
 
Kierros aloitettiin Lapualta maanantaina. Hulppeat maisemat Simpsiön vuorella innoittivat väkeä paljuilun lomassa puukkohippasille ja saappaan heittoon.

Tiistaina oli vuorossa Kortesjärvi, siellä saatiin vettä taivaalta oikein reippaasti salamoinnin ja ukkosen rytinän säestyksellä. Tästäkin huolimatta Pohojalaaset olumppialaaset vietiin kunnialla loppuun. Kuka missäkin lajissa voitti oli sivuseikka, tärkeintä yhdessätekeminen ja kuulumisten vaihtaminen.
Kuortaneen Maaseutunuoret ottivat keskiviikkona kaiken irti Pinkin Valtran vierailusta. Ennen illan kisailua ja paljuun pulahtamista he kiersivät traktorilla kunnan kaikki koulut, siinä oli oppilailla ihasteltavaa ja ihmeteltävää. Hatunnoston arvoinen keino tuoda esille Suomalaisen ruuan tekijät.
Viimeinen ilta Etelä-Pohjanmaalla Pinkin Valtran kanssa vietettiin Lehtimäen Suninsalmella. Lämpimän syyssään hellässä syleilyssä ja hyvässä yhteishengessä kisattiin viimeiset olumppialaaset puukkohippasineen ja saappaan heittoineen, samalla tehtiin myös kesäkissa kiertueen E-P:n osallistuja ennätys.
 
Kaikki kivakin loppuu aikanaan ja kesäkissa etsii uutta kotia. Huutokauppa Koneagrian yhteydessä.

keskiviikko 3. syyskuuta 2014

Kesäkissa kiertueella

Ookko kunnos? II hanke on mukana Maaseutunuorten Kesäkissa kiertueella, tarjoten ohjelmaan Pohojalaaset olumppialaaset. Lisää Kesäkissasta
Tervetuloa mukaan!
 

keskiviikko 20. elokuuta 2014

Terveisiä MTK:n työhyvinvointipäiviltä Tampereen Varalasta!

Kaksipäiväisiä työhyvinvointipäiviä vietettiin Varalan urheiluopiston maisemissa 7.–8.8. Päivien ohjelma piti sisällään runsaasti kiinnostavia asiantuntijaluentoja hyvinvoinnista, terveydestä ja jaksamisesta. Allekirjoittaneelle mielenkiintoisimmat esitykset mietityttivät kotimatkalla ja pohdinnat ovat jatkuneet aina tähän päivään asti.

Sitran Lea Konttisen johdolla tarkasteltiin maaseudun mahdollisuuksia hyvinvoinnin tuottajana. Nyt jo tiedetään, että luonnolla on hyvinvointivaikutuksia ja ympäristötekijöiden vaikutus ihmisen terveyteen korostunee tulevaisuudessa. Tämä voi luoda mahdollisuuksia erityisesti maaseudun hyvinvointiyrittäjyydelle.

Teema luonnon eheyttävästä vaikutuksesta kantoi myös läpi ilmajokisen perhekoti Toiskan esityksen, jossa luonnon tuoma toiminnallisuus ja kokemuksellisuus luovat perhekodin asukkaille yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemuksia. Keskustelu luontokokemuksen parantavasta vaikutuksesta kävi vireänä!

Kivaksi psykologiksi itseään tituleeraava Tony Dunderfelt puhui tunteiden ja tunnekäyttäytymisen eroista. Puheenvuoron tärkein ja painotetuin viesti oli Tonyn sanoin: ”Kaikki tunteet ovat aina ja ikuisesti ok.  Ei ole olemassa huonoja ja hyviä tunteita, on vain tunteita.” Omia tunteitaan ei koskaan tarvitse kyseenalaistaa, vaan tärkeää on hyväksyä omat tunteensa ja jopa rakastaa niitä. Tunnekäyttäytyminen, eli tapa jolla vallitseva tunnetilaa ohjataan on taas jotain, jota ihminen ohjaa ja jota ulkopuoliset ohjaavat – tahtomattaan tai tahallisesti.  Sosiaaliselle seinälle joku vääräleuka lähettikin tekstin ”mulla on oikeus mun tunteisiin”.

Kahteen päivään mahtui monta puhujaa ja paljon asiaa. Päivän alustukset herättivät vilkasta ruokapöytäkeskustelua monien huomatessa selviä yhtymiä omaan elämäänsä. Hetki hyvinvoinnille on aina paikallaan ja ensi vuonna hyvinvointipäivät saavat jatkoa. Tervemenoa mukaan!

Karoliina Streefkerk, järjestöagrologi, MTK-Etelä-Pohjanmaa ps. Knoppitiedon maistereille tiedoksi, että ruoka maistuu parhaimmalle, kun sitä nauttii taustamusiikin ollessa 62–67 desibelin voimakkuudella!


Runottelu:
Aina välillä kannattaa käpertyä vilttiin kun kissi konsanaan, 
tuijotella hämähäkinseittiä katonrajassa ja
ihimetellä kuinka onkin mukava olla saamatta mitään aikaiseksi.


/ Karoliina

maanantai 26. toukokuuta 2014

Emäntävoimaa!


Kivi on painava, multainen ja lämmin, puristan sormeni sen ympärille. Tiukennan otetta kivestä, nostan käden ylös taivutan hiukan taakse. Kunnon repäisy ja kivi lentää räsähtäen ja kolahtaen kauas pusikkoon. Jokaisen kivenheiton jälkeen mietin, että tuleeko vielä sukupolvi joka kerää uudelleen samat kivet jotka jo kerran olen pellosta raivannut. Ehtymätön luonnonvara, näin totean joka kevät kun kylvöjen jälkeen suunnistan pellolle kivien keruuseen.

Tänä vuonna ilmat ovat suosineet maanviljelijää. Ensimmäiset kylvökoneet bongasin jo huhtikuun viimeisellä viikolla Lapualla. Vain parina päivänä sateet ovat keskeyttäneet kylvötyöt, jotka nyt alkavat olla loppusuoralla maakunnassamme. Keväällä on aina yhtä mahtava, jopa harras tunnelma kun kylvökone pudotetaan ensimmäisen kerran maahan, hiljennyn ja toivon että kaikki menisi nappiin.

Leikit on sellaiset kun työtkin

Tänä keväänä jotenkin erityisesti tajuntaani kolahti, että minä olen anoppi. Seuraava ajatus oli, että minkälainen minä anoppina olen? Tästä kaikesta seurasi huikea mielikuvien matka menneisyyteen, omaan anoppisuhteeseen ja pohtimaan millainen on ollut emäntien rooli viimeisen sadan vuoden aikana.

Tämä itsetutkiskelu käynnistyi kun huomasin miniällä kirjan Emäntävoimaa! Kirja on kokoelma maatilan emäntien tekstejä, emännyydestä, miniänä olosta, elämästä maatilalla ennen ja nykyään.

Maistiaisiksi teille Riitta Mikkolan runo.

OSAAN HIUKAN RUNOILLA

Osaan hiukan runoilla
ja vielä jotenkuten rakastaa.
Mutta harvoin minä runoilemalla rakastan.

Vaan joskus rakastan silittämällä paidan
ja valitsemalla oikeansävyisen kravatin,
tekemällä pari voileipää evääksi muovipussiin
kiireisen lähtijän etuistuimelle.
muistuttamalla kukkarosta ja kännykästä
ja lohduttamalla ikkunasta perääsi katsovaa koiraa.

Joskus myrskyisenä talviyönä, kun sähköt ovat katkenneet
rakastan nousemalla ylös ja menemällä taskulampun valossa
aukaisemaan kymmeneksi minuutiksi kaikki sikalan ovet,
ja toistan sen puolentoista tunnin välein
vaikka aamuun asti, kunnes ilmastointi taas toimii.

Ja joskus rakastan kiipeämällä kuivurin pölyisiä rappusia,
kun sinä nukut ja koko kylä nukkuu
ja elosalamat valaiset taivasta.
Ylimpään kerrokseen
                 askelma askelmalta
                                   kiipeän ja toistan
                                                    en pelkää, en pelkää.
Vaikkei rohkeaksi tee minua
kenenkään rakkaus.

Teoksesta Emäntävoimaa! Kustantaja Maahenki

maanantai 14. huhtikuuta 2014

Kiireenkesytys

Olisiko nyt hyvä hetki miettiä, ohjaatko sinä aikaa vai aika sinua?
 
Wikipedian määritelmä kiireelle; Kiire on jännitteinen tila, jolla on suhde aikaan. Kiire on henkilökohtaisesti koettu rasittava tunne siitä, että on toimittava liian nopeasti. Jatkuvalla kiireellä on ruumiillisia ja henkisiä haittavaikutuksia. Merkittävä osa jatkuvan kiireen vahingollisuudesta ihmisille johtuu siitä, että ihmisen elimistö suhtautuu kiireeseen kuten henkeä uhkaaviin stressitilanteisiin. Kiireinen ihminen on jatkuvassa ylivirittyneisyyden tilassa, vaikka tämä stressitila on tarkoitettu vain hetkellisiin suorituksiin.
 
  
Ajanhallinnan työkaluihin kannattaa tutustua ja etsiä sieltä ne joita voi itse hyödyntää omassa arjessaan. Aikahan kulkee omaa tahtiaan, sitä on meillä jokaisella yhtä paljon. Ajan kulkuun emme voi vaikuutta, mutta siihen mihin aikamme käytämme. Ajanhallinta linkistä ajanhallinta löytyy vinkkejä.

Onnistunutta ajankäyttöä voi suunnitella hyvinkin yksinkertaisin työkaluin
 
Kiireenkesyttäjä Anja Kulovesi on kehittänyt konseptin asian tiimoille. Käyppä kuriittas tutustumassa Kiireenkesyttäjien talossa tarjolla oleviin ajatuksiin ja työkaluihin.

Kuka meistä nyt ei haluaisi saavuttaa enemmän, tästä linkistä löytyy ajatuksiaherättävää tekstiä aiheesta. Haluatko saavuttaa enemmän?

Ja sitten kun tekee mieli rentoutua, kuntoutua, tavata tuttuja ja oppia lisää lähdet mukaan Ookko kunnos II -hankkeen tapahtumiin.

Oletko juuri tilanpidon aloittanut yrittäjä tai asiaa vielä puntaroiva tulevaisuuden tekijä?
Torstaina 24.4. klo 18.30 - 20.30 Maatilansosiaaliset riskit, Kuortane
Tiistaina 29.4. klo 18.30 - 20.30 Maatilan talouden hallinta, Kuortane lue lisää nuorille suunnatuista kursseista
 
Tiistaina 29.4. klo 18.00- 20.30 Maatilan sosiaaliset riskit, Ylistaro
Oletko kiinnostunut maatilan sosiaalisista riskeistä? Hoidetaan maatilan sopimukset kuntoon ja turvataan yrityksen toiminta tulevaisuudessa. Tule koulutusiltaan kysymään ja keskustelemaan lue lisää linkistä
 
Koko perheen opintomatka Tampere - Ikaalinen 4.-5.6.2014